Kainuun Osaajat 2016 - 2017 kehittäjät kävivät toukokuussa opintomatkalla Joensuussa.

OPS käyttöön yhdessä


Kainuussa opetussuunnitelmat tehtiin yhdeksän kunnan yhteistyönä. Pohja työskentelylle luotiin Kainuun osaajat IV -hankkeessa, jossa koulutettiin 44 kehityksen suuntaajaa. Näiden Kesuttajien tuella kuntien sivistysjohto aloitti maakunnallisen opetussuunnitelmatyön keväällä 2015. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Kainuun kuntien muodostamassa Osaava-hankkeiden ohjausryhmässä todettiin, että opetussuunnitelmien käyttöönottoon tarvitaan vielä tukea. Siihen työhön kehittäjäryhmät sopivat erinomaisesti!

Kehittäjäryhmien teemoja tuotettiin maakunnallisen ops-työn päätösseminaarissa
Kainuun osaajat 2016–2017 -hanke järjesti ideahaun, jossa pyydettiin opettajia ehdottamaan tarpeellisia kehittämisryhmien aiheita. Ideoita tuli enemmän kuin mihin hankkeella riitti toteutusrahaa, joten ohjausryhmä valitsi elokuussa 2016 neljä kehittämisryhmää, joihin valittiin yhteensä 39 opettajaa. Ensimmäisessä tapaamisessa yksi ryhmä päätti vielä jakaantua kahteen osaan, joten kehittämisryhmiä syntyi lopulta viisi:

1. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen digiloikka
2. Uusia opetuksellisia formaatteja
3. Mitä OPSin ajatukset ovat käytännössä? Mitä tapahtuu arvioinnille?
4. Yksilöllisen oppimisen opetusmalleja alakoulussa
5. Yksilöllinen oppiminen yläkoulussa ja lukiossa

Ryhmissä oli opettajia eri kunnista ja eri oppilaitostasoilta. Ryhmät työskentelivät omien aiheidensa parissa lukuvuoden 2016–2017 ajan. Keväällä 2017 he järjestivät yli 20 koulutusta, joissa he jakoivat omaa syntynyttä osaamistaan muille opettajille. Ryhmät kokoontuivat laatimansa aikataulun mukaisesti ja kaikille ryhmille järjestettiin kaksi yhteistä tapaamista. Palautteen perusteella kehittäjäryhmätyöskentely onnistui erinomaisesti. Kehittäjät antoivat toiminnalle arvosanaksi 4,3 (asteikolla 1 huono – 5 erinomainen). Sanallisessa palautteessa kehittäjät toivat esille verkostoitumisen merkityksen, erityisesti kiiteltiin mahdollisuutta tavata kollegoita eri kunnista ja oppilaitostasoilta.

Riikka Huotari, erityisluokanopettaja, Kajaani, Väinölän koulu: Kehittäjäryhmät (oma ryhmäni oli Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden digiloikka) toimivat mahtavana tiedon jakamisen alustana. Ryhmässä keskustelimme paljon erityisopetuksesta ja millaista digiloikkaa, kukin ryhmäläinen oli ehtinyt tehdä ja lopuksi kokosimme yhteisen materiaalipankin blogisivulle ja järjestimme aiheesta koulutuksia. Teeman ohella keskustelumme rönsyili moneen muuhunkin opetuksen, oppimisen ja koulumaailman pulmaan, ja oli kiva kuulla muiden kuntien ratkaisumalleja.”

Ajatusten jakaminen ja yhdessä pohtiminen antoi mahdollisuuden oman työn kehittämiseen ja toisaalta ryhmät myös loivat kokonaan uutta. Tätä osaamista kehittäjäryhmät jakoivat edelleen koulutusten muodossa.

Riikka Huotari, erityisluokanopettaja, Kajaani, Väinölän koulu: ”Pienen erityiskoulun opettajana minulle on tärkeää "pysyä ops:n kartalla, ja mielellään aallon harjalla". Työ vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden kanssa vaatii jatkuvaa tiedon soveltamista, uusien keinojen ja menetelmien löytämistä ja rohkeutta kokeilla, tehdä toisin.

Kollegiaalista kouluttamista on määrätietoisesti harjoiteltu Kainuun yhteisissä Osaava-hankkeissa. Lähikouluttamisesta ja erilaisista mentoroinnin ja tutoroinnin malleista on tullut pysyvä tapa toimia.

Ops:n uudistuksen myötä on korostunut osallisuus, yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen. Minulle se on tarkoittanut sitä, että haluan kuulla/nähdä, mitä muissa kouluissa tehdään ja napata niistä parhaat palat omaan työhöni kokeiltaviksi/sovellettavaksi. Ja tietenkin olen vastavuoroisesti valmis jakamaan omaa osaamistani.


Kehittäjämatka – kehittävä matka


Keskiviikkona 10.5. bussi starttasi liikkeelle Suomussalmelta kello 15.10. Reitin varrelta kerättiin loput 25 osallistujaa mukaan ja iloisella mielellä suunnattiin kohti Joensuuta. Perillä majoituimme nopeasti hotelliin ja kävimme vielä syömässä myöhäisen päivällisen yhdessä. Nopeimmat ehtivät vielä jännittämään Suomen peliä jääkiekon MM-kilpailuissa.

Torstaina aamulla erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen digiloikka -kehittäjäryhmä suuntasi Nepenmäen koululle ja tämän jälkeen bussi haki loput kehittäjäryhmät Joensuu Areenalle, jossa oli alkamassa SciFest-messut. Paikalla oli peräti 72 erilaista näytteilleasettajaa ja työpajaa. Osa tarjonnasta pyöri jatkuvasti ja toisiin piti ilmoittautua etukäteen. Hulppeassa areenassa ryhmäläiset jakaantuivat pieniin ryhmiin, jotka lähtivät kiertelemään itseään kiinnostavia työpajoja. Paikalle saapui koko ajan lisää oppilaiden ja opettajien ryhmiä. Päivän aikana paikalla kävi varmasti satoja innokkaita oppilaita ja opettajia, saattoipa määrä nousta jopa yli tuhanteen.

Tarjontaa oli niin valtavasti, että vielä illan päivälliselläkin vaihdettiin tietoja erilaisista kiinnostavista työpajoista. Oli hauska huomata, miten erilaisia huomioita eri aineiden opettajat olivat tehneet. Erityisen tuen digiloikkarit olivat myös tyytyväisä omaan vierailuunsa. Nepenmäen koululla oli tehty onnistuneita ratkaisuja samanaikaisopetuksen järjestämisessä ja kehittäjäryhmäläiset aikoivat viedä ideat omiin kuntiinsa ja kouluihinsa.

Perjantaille ryhmät olivat vielä järjestäneet vierailuja ja osa ryhmistä suuntasi SciFest-messuille. Iltapäivän aluksi bussi kävi noutamassa messuilijat ja matkalta haettiin vielä matkatavarat hotellista. Siten olikin hyvää aikaa vaihtaa vielä kuulumisia ja kerrata yhdessä opittua.

 

Kaisa Ottavainen-Nurkkala, suunnittelija

Ville Manninen, suunnittelija