Aikopa, aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Oulun yliopisto Kajaanin ammattikorkeakoulu

Osaava Kainuu 2015–2016 -hanke

Opetushenkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen

Kohderyhmät

- Osahankkeen kohderyhmänä ovat esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä vapaan sivistystyön opetushenkilöstö sekä oppilaitosjohto. Osahankkeessa ovat mukana kaikki Kainuun kunnat esiselvitysvaiheessa.

HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUSTAPA

Hankkeella tuetaan Kainuun kuntien opetusalan osaamisen kehittämistä laatimalla yhteisiä suunnitelmia ja rakenteita. Toiminnalla tuetaan yksittäisen henkilön osaamisen tunnistamista, mutta myös oppilaitos- ja kuntatason osaamisen kehittämistä. Hankkeessa suunnitellaan rakenteita, toimintatapoja ja menetelmiä, jotka vakiintuvat hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke sisältää koulutusta ja kehittämistoimintaa.

Kainuun kunnat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa opetusalan osaamisen suunnitelmallisessa kehittämisessä. Yhteisiä toimintamalleja ja suunnitelmia ei vielä ole. Joissakin kunnissa (mm. Paltamo) koko kunnan henkilöstön osaamisen tunnistaminen ja sen kehittäminen on jo ollut tarkastelussa. Näitä paikallisia ja muualla tehtyjä ratkaisuja hyödynnetään kun etsitään ratkaisuja mm. seuraaviin kysymyksiin:

Miten saadaan tieto, millaista osaamista opettajalla, koululla ja opetustoimella on? Miten tunnistetaan, mitä osaamista pitää hankkia? Miten muuttaa osaamistarpeet koulutuksiksi ja muuksi kehittämistyöksi ja kuvata ne koulutussuunnitelmissa? Miten opettaja osoittaa, että on kehittänyt sitä osaamista, jota esim. kehityskeskusteluissa on edellytetty? Miten oppilaitos-/sivistysjohto perustelee kohdennettavia resursseja osaamisen kehittämiseen tai esimerkiksi laitteiden, välineiden ja ohjelmistojen hankintoihin?

Hankkeen eteneminen:
1. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään kuntien tämänhetkinen tilanne ja jo suoritetut toimenpiteet ja tehdyt valinnat opetusalan osaamisen kehittämiseen liittyen.

2. Kuntien sivistysjohtajat määrittävät tilannekartoituksen pohjalta suunnitelman sille, miten ja millä tavalla eri kuntien tavoitteet ja tarpeet huomioidaan, kun osaamiskartoituksia, koulutussuunnitelmia sekä kehityskeskustelukäytäntöjä ryhdytään yhdessä kehittämään.

3. Kolmannessa vaiheessa opettajat ja rehtorit osallistetaan työskentelyyn, kun opettajan työn osaamiskuvauksia kootaan ja laaditaan. Järjestetään koulutusta ja ohjausta sivistysjohdolle ja rehtoreille.

4. Viimeisessä vaiheessa rehtorit ja sivistysjohtajat luovat mallin siihen, miten osaamiskartoituksista ja kehityskeskusteluista syntyvä tieto hyödynnetään opetustoimen kehittämisessä.