Miten kehittää täydennyskoulutuksen avulla työtä ja työelämää?

7.4.2020

Koulutuksella voidaan kehittää sekä yksilön että koko työyhteisön osaamista. Toteamus on näennäisesti yksinkertainen, mutta siihen sisältyy monta näkökulmaa, kun siirrytään toteamuksesta käytäntöön. Aiheen pohdinta lähti liikkeelle kirjoittajien keskustelusta, miten Kainuussa voidaan tukea työntekijöiden ja organisaatioiden jatkuvaa oppimista sekä kehittämistä.

 

1.       Koulutus vastaa tarpeita. 

Koulutuksen tulee kohdentua työelämän tarpeisiin. Sen voi tunnistaa organisaatiossa työntekijä itse (työntekijä oman työnsä asiantuntijana) tai työnantaja. On tarve huomata, mitä työssä osataan, mutta myös mitä ei. Uuden osaamisen kehittämistarpeet voivat nousta lyhyen aikavälin tavoitteista, kuten esim. uuden työvälineen käyttöönotosta. Pitkän aikavälin tavoitteet, esim. uusien, etänä tuotettavien palvelujen käyttöönotto organisaatiossa, vaativat pidemmän koulutuksen suunnittelua kehittämisen tueksi. Epärealistiset toiveet yhden koulutuspäivän kaikki asiat ratkaisevasta luonteesta on tällaisissa tapauksissa syytä unohtaa. Jatkuvalla ja suunnitelmallisella yhteistyöllä sen sijaan voidaan Kainuussa päästä toimivaan työelämän kehittämiseen.
 

2.       Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan hyvin

Itse koulutus tulee järjestää niin, että hyödynnetään erilaisia tapoja ja välineitä. Järjestelyissä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet. Kaikki eivät tarvitse samanlaista koulutusta, joten yhteisten osien lisäksi tulee olla tarjolla valinnaisia ja osaamista eriyttäviä sisältöjä. Koulutuksen tulee tukea teorian ja käytännön yhdistämistä. Osalle työntekijöistä laajemmat ja omaa pohdintaa edellyttävät aiheet ovat kehittämistä tukevia; kun taas osa hyötyy konkreettisista ja käytännönläheisistä menetelmien esittelyistä ja kokeilusta. Hyvässä koulutuksessa nämä molemmat yhdistyvät. 

Koulutussuunnittelijoiden osaamista on tuntea koulutuksen välineitä ja ymmärtää työelämän tilanteita. Suunnittelija voi auttaa tunnistamaan ja nimeämään vaiheita osaamisen kehittämisessä. Usein pitkän tähtäimen tavoitteisiin päästään parhaiten, kun tavoite palastellaan välietapeiksi. 


3.       Hyödynnetään verkostoja osaamisen kehittämisessä

 Parhaimmillaan täydennyskoulutuksen järjestäjät voivat auttaa yhdistämään sopivien kouluttajien ja asiantuntijoiden osaamista työelämän tarpeisiin. Myös työyhteisöjen osaamisen kehittämisen jatkumon tukeminen on luottamuksellisessa ja toimivassa yhteistyössä mahdollista. Kainuussa tällaista strategisempaa yhteistyötä tehdään esimerkiksi opetus- ja kasvatusalalla Vakaringissä ja Kainuun osaajat -verkostossa sekä Kainuun soten työelämäyhteistyön kehittämisryhmässä. Näissä verkostoissa tunnistetaan yhdessä osaamistarpeita, suunnitellaan toimintaa, kirjataan tavoitteita ja esimerkiksi haetaan konkreettisia rahoituksia koulutuksiin tai kehittämishankkeisiin. “Ainahan se kehittäminen onnistuu, kun yhteistyö on hyvää.” Kun kehittämistarpeista on muodostettu riittävä yhtenäinen näkemys organisaatiossa, tämä tukee työntekijöiden sitoutumista osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. 

Kirjoittajat käyttivät virikkeenä keskustelulle Sitran Megatrendejä 2020. Yksi Megatrendi on, että jatkuvan oppimisen kehittäminen korostuu. “Muuttuva työelämä ja yhteiskunta edellyttävät jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Uuden oppimisen, luovuuden, kokonaisuuksien hahmottamisen ja taitojen merkitys kasvaa. Osaamisen kehittämisen rakenteisiin ja käytäntöihin kohdistuu kasvavaa muutospainetta.” Megatrendit vaikuttavat globaalisti, ja siksi niillä on vaikutuksia myös Kainuun työelämään. Megatrendit löytyvät osoitteesta https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/

 

Suunnittelija Teija Mursula ja suunnittelija Anu Piirainen