Opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisia kehittämistehtäviä

27.11.2014

Kehittämistehtävistä Teija ja Kaisa.jpg

”Kehittyvä rehtori” ja ”Eväitä johtajuuteen – päiväkodin johtajan oppisopimustyyppinen koulutus” tukevat johtamistyötä kouluissa ja päiväkodeissa. Koulutusten lähiopetuspäivissä opiskellaan johtamisen eri osa-alueita: talous-, hallinto- ja henkilöstöjohtamista, muutos- ja kehittämisjohtamista, juridiikkaa, työhyvinvointia ja pedagogista johtamista. Lisäksi opiskelijat valitsevat kehittämistehtävän, jonka tavoitteena on edistää pitkäjänteisesti johtamistyötä omassa organisaatiossa.

Millaisia teemoja päiväkotien johtajat valitsevat kehittämistehtävikseen?

”Eväitä johtajuuteen – päiväkodin johtajan oppisopimustyyppisen koulutuksen” kehittämistehtävät jakautuivat kolmeen teemaan: 1) työyhteisön kehittäminen, 2) konkreettinen tuotos päiväkodin tarpeisiin ja 3) pedagoginen johtaminen.

Työyhteisön kehittäminen näyttäytyy monissa päiväkodeissa haastavana, koska peruspalveluja järjestellään uudelleen, otetaan käyttöön uusia dokumentointitapoja (esim. ryhmävasu), tehdään hallinnollisia siirroksia ja myös henkilöstö vaihtuu. Työilmapiirin avaintekijöinä näyttäytyy kaikissa näissä teemoissa osallistaminen.

Parhaimpina käytänteinä voidaan pitää kyselyjen käyttämistä niin, että ideat viedään toteutukseen asti, vastuun ottamista kehittämistyöstä ja sitkeää ja sinnikästä asioiden jalkauttamistyötä. Johtajan vastuulla on suunnitella kehittämistyötä ja aikatauluttaa se niin, että asiat tulevat tehdyiksi. Kehittämistä pitää tehdä pitkäjänteisesti tiimit vastuuttaen. ”Kehittämistyö tai osallisuus ei tule vain ulkoa päin, vaan siihen on ryhdyttävä käärimällä omat hihansa”, toteaa yksi opiskelija. Osallistaminen onnistuu, kun työyhteisöllä on yhteinen pohja, joka syntyy arjen sujumisesta. ”Ei voi kehittää ”kaikki minulle heti nyt” -mentaliteetillä”. Asioita pitää arvioida koko ajan, ja kehittämisen lähtökohdaksi on hyvä ottaa vahvuudet. Silloin löytyy tekemisen ja onnistumisen ilo!

Konkreettinen tuotos päiväkodin tarpeisiin voi olla esimerkiksi perehdyttämiskansio, vuosikello, viestintäsuunnitelma tai liikuntavasu. Tässä teemaryhmässä nousi esille viestinnän merkitys. Päiväkodissa lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus on avainasemassa ja sen päälle rakentuvat kaikki muut viestintätilanteet. Tärkeää on huomata, miten työntekijät puhuvat työstään. Entä miten päiväkodinjohtaja esiintyy esimerkiksi vanhempainillassa? Miten tuoda esille sitä, että meillä on ihan kiva päiväkoti ja tervetuloa tänne?

Muutostilanteissa ihmiset ottavat helposti asian itseensä, eivätkä osaa ajatella me-ajatuksia. Siksi esimerkiksi päiväkodin liikunnallistaminen ja arkiliikunnan lisääminen vaativat henkilöstöltä omien totunnaisten tapojen ravistelua. Pedagoginen johtaminen on päiväkodinjohtajan keskeisintä vastuualuetta. Usein muutostilanne ja johtajan selviäminen siinä ovat nykytyössä pysyvä olotila.

Johtajan tulee muutostilanteessa hahmottaa kokonaisuus ja asettaa välitavoitteita. Silloin muutosjohtaminen voi olla jopa palkitsevaa: ”Yksin ei selviä: tarvitaan tukea, uskoa työhön ja itseluottamuksen pönkittämistä. Onnistumisen kokemukset lisäävät selviämisen tunnetta.” Koska johtaja oppii monet asiat kantapään kautta, on tärkeää reflektoida ja käsitteellistää toimintaa yhdessä. Se auttaa eteenpäin.


Millaisia teemoja koulujen johtajat valitsevat kehittämistehtävikseen?

Kehittyvä rehtori -koulutuksen kehittämistehtäväksi kannustettiin ottamaan teema, joka on tuottanut huonoa omatuntoa, koska se on ollut pitkään tekemättömien tehtävien listalla. Kaikki teemat liittyivät siihen, kuinka koko kouluyhteisö osallistetaan mielekkäällä tavalla suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin. Lähestymistapoja oli monia, mutta teemojen kietoutuessa toisiinsa, osallistujat pystyivät tukemaan toisiaan kehittämistehtävien laatimisessa.

Yksi rehtori lähti jäljittämään yhteistä toimintakulttuuria, kun johdettavana on useita oppilaitoksia. Hän pohti, millaiset rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut edesauttavat yhteisen toimintakulttuurin syntymistä ja kuinka henkilöstö, oppilaat ja vanhemmat saadaan mukaan toimintakulttuurin uudistamiseen. ”Yhteisöllisyys, osallistavuus, yhteistyötaidot, uudet oppimisympäristöt ja monet muutokset yhteiskunnassa mahdollistavat, jopa pakottavat etsimään uusia tapoja ajatella ja toimia uudella tavalla. Minä johtajana ja rehtorina olen siinä tien raivaajana ja suunnan näyttäjänä. Ja minulle se on mieluinen tehtävä. Onneksi minulla on työyhteisössä tukijoita vierelläni.”

Osallisuuden tunnetta lähestyttiin myös pohtimalla uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämiskäytänteitä. Tämä rehtori vei välittömästi kehittämistehtävää tehdessään uudistukset käytäntöön. Oli mukavaa kuulla koulutuspäivissä, kuinka esimerkiksi ongelma sijaisten pääsemisessä koulun tietojärjestelmiin tuli ratkaistuksi. Monesti toteutus on yksinkertainen, kunhan ehtii punnita eri vaihtoehtoja.

Eräs osallistujista koosti ja kehitti nivelvaihetyöskentelyyn liittyvää koulujen yhteistyötä, joka oli jo pitkään vaatinut syvempää tarkastelua. ”Kehittämistehtävän aiheen valinta ei loppujen lopuksi tuottanut vaikeuksia. Se on jokavuotinen, huoltentäyteinen keskustelunaihe oppilashuoltoryhmässä ja yleensä ottaen opettajien kesken. Onko tiedonsiirto varmasti toiminut, onko oltu oikea-aikaisesti suunnittelemassa uusien luokkien muodostamista, onko huoltajien informoitu ja kuultu, missä vaiheessa ja miten uudet, kouluun tulevat oppilaat tutustuvat uuteen opinahjoonsa ja tuleviin luokkakavereihinsa…”

Kaksi rehtoria oli huolissaan sittä, että koulujen henkilöstö ei sitoudu yhdessä tehtyihin päätöksiin. He lähtivät selvittämään tiedonkulun ongelmakohtia ja sitoutumista estäviä tekijöitä. Yhdessä he laativat toimintamallin, jossa koulujen tiimit osallistetaan päivittämään ja huolehtimaan tietystä osiosta koulun toiminnan käsikirjassa. Tavoitteena on luoda koko henkilöstön tavoittava ja sitouttava toimintamalli.

Kehittyvä rehtori -koulutuksessa syntyi eräälle koululle ”Näin meillä toimitaan” -ajattelun pohjalta käsikirja, jossa kuvataan koulun toimintakulttuuria ja yhteisesti sovittuja asioita. Työstämiseen osallistettiin henkilöstö ja oppilaat, ja rehtori sai hyvin tukea myös työssäohjaajaltaan.”Näin meillä toimitaan -apuvälineen työstämisessä on ollut suurena apuna koulutukseen kuuluvan työssäohjaajan innostava suhtautuminen työn tärkeyteen. Kannustavat keskustelut hänen, opiskelutovereiden ja kouluttajien kanssa sekä opintojen johtamistaitoihin liittyvät sisällöt ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet työn loppuun saattamiseen ja opiskelijan innostumiseen ja motivoitumiseen tähän työhön.”

Kahden rehtorin voimin lähdettiin uudistamaan koulun toimintakulttuuria ja osallistamaan koko työyhteisö opetustyön suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena koululla oli ”henkilöstön tiimitoiminta itsenäisenä, aloitteellisena ja vaikuttavana päivittäisenä osallistumisena koulutyön ja -yhteisön kehittymisenä oppivaksi organisaatioksi”. Koko koulun organisaatiorakenne laadittiin uusiksi ja työn tulokset näkyvät tulevina vuosina.

Kehittämistehtävän laatiminen siten, että siihen osallistetaan koko työyhteisö vaatii panostusta. ”Kehittyvä rehtori -koulutusohjelmaan liittyvää kehittämistehtävää tehdessäni olen saanut vahvistusta sille, että jaksan sitkeästi viedä projekteja eteenpäin ja loppuun, vaikka työn edistyminen veisikin pitkän aikaa.”

----

Päiväkodin ja koulun johtamiseen liittyvät haasteet ovat monissa työyhteisöissä samankaltaisia. Tämän vuoden koulutusryhmissä ne liittyivät osallisuuden ja viestinnän haasteisiin. Jokainen työyhteisö ratkaisee ongelmat omalla tavallaan. Toimintakulttuurin muuttaminen vie aikaa. Välitavoitteiden asettaminen auttaa pääsemään tavoitteisiin ja johtajan tehtävänä on tukea työyhteisöä sietämään epävarmuutta matkalla kohti parempaa koulua ja päiväkotia.

Eväitä johtajuuteen – päiväkodin johtajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa.

Kehittyvä rehtori – Valtakunnallinen oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op järjestettiin yhteistyössä valtakunnallisen verkoston kanssa:

Oulun yliopisto, Täydentävien opintojen keskus
Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Täydennyskoulutus
Lapin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut
Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi
Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea
Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA, Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu, Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut


Suunnittelijat Kaisa Ottavainen-Nurkkala ja Teija Mursula

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja