Päiväkirjojen kertomaa - havaintoja aikuisopiskelijoiden oppimispäiväkirjoista

29.3.2012

Useissa AIKOPAn koulutuksissa opiskelijoiden yhtenä tehtävänä on oppimispäiväkirjan pitäminen. Olemme koostaneet näistä oppimispäiväkirjoista pienimuotoisen henkilökuvan aikuisopiskelijasta ja opiskelijoita yhdistävistä piirteistä. Oppimispäiväkirjaa käytetään monien opintojen aikana sekä oppijan reflektiivisenä oppimisen välineenä että oppimisen dokumentoinnissa. Niissä tulevat hyvin esille aikuisen opiskelijan erityispiirteet, jotka liittyvät sekä hänen elämäntilanteeseensa että opiskelumotiiveihin.

Aikuiskasvatuksen tutkimustieto on osoittanut, että aikuisopiskelijan opiskelumotiivit eroavat usein nuoremman opiskelijan motiiveista, ja opiskelun merkitys eri henkilöille on erilainen.

Elämänkokemukset muokkaavat käsitystä todellisuudesta, toimivat motivoivina ja joskus myös rajoittavina tekijöinä opiskelulle. Asioille annetaan erilaisia merkityksiä ja tärkeiksi koetut tapahtumat nousevat esille elämänkulkuun vaikuttaneina seikkoina. Haasteelliset elämänkokemukset lapsuudessa tai myöhemmässä elämässä vaikuttavat paljon ajatteluun. Kun kirjoittaja kuvaa asioita päiväkirjassaan, usein hän on jollakin tasolla pohtinut tapahtuneen merkitystä itselleen ja pystyy erittelemään asiaa. Monesti sinänsä kielteisistä kokemuksista on ajan mittaan löydetty myös myönteisiä seurauksia, voidaan esimerkiksi ajatella, että “elämä opettaa”. Ammatillisen identiteetin kehittymisessä erottuu elämänkulussa usein selkeitä ratkaisun hetkiä, jotka ovat muokanneet ammatillista kehitystä (esim. ammatinvalinta, alan vaihdos, ammatillinen erikoistuminen tai suuntautuminen).

Vaikka opiskelu ei enää rajaudu pelkästään nuoruuden elämänvaiheeseen, aikuisopiskelu on monille vielä uutta. Jos edellisestä opiskelukokemuksesta on pitkä aika, se merkitsee usein suurta haastetta ja mahdollisuutta. Toisaalta, jos opiskelu on elämäntapa, se on enemmänkin jatkuvan itsensä kehittämisen muoto ja tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia kollegiaaliseen vuorovaikutukseen sekä uusien näkökulmien löytämiseen omassa työssä ja elämässä.

Elämänkokemus nousee esiin aikuisen arvioidessa omia opiskeluvalmiuksiaan. Työssä hankittu osaaminen on tärkeä perusta jatkokoulutukselle, ja opiskelu tapahtuu aikaisemman osaamisen viitekehyksessä. Aikuisopiskelijalla opiskelu sulautuu muuhun elämään; työ ja perhe-elämä sekä niiden tapahtumat (perhesuhteiden ja työelämän muutokset, lasten syntymät, muutot, sairastaminen) vaikuttavat opiskeluun sitoutumiseen. Vaikka monet aikuisopiskelijat tuovat esille yhtenä suurimmista opiskelun haasteista juuri ajan puutteen ja väsymyksen, opiskeluun motivoivat tekijät ohittavat yleensä ajanhallinnan ongelmat. Nopeat ja usein ennakoimattomat muutokset työelämässä vaikuttavat aikuisen ihmisen tapaan katsoa omaa elämäänsä. Opiskelu nähdään usein voimavarana ja mahdollisuudena selvitä muutoksista.

Oppimispäiväkirja toimii aikuiselle omien motiivien ja opinnoissa etenemisen itsereflektion välineenä, mutta sillä on merkitystä myös opintojen järjestäjille. Aikuisten opiskelijoiden tarinoista on löydettävissä monia yhteneviä piirteitä, vaikka opiskelijat eroavatkin koulutus-, ammattiura- ja henkilökohtaisilta taustoiltaan toisistaan. Se, miten ihmiset kokevat opiskelun ja millaisia merkityksiä he sille antavat, ei ole vähäpätöinen asia. Aikuisopiskelu eri muodoissaan on muuttuvassa ajassa nousemassa vähintään yhtä tärkeään rooliin itsensä kehittämisessä kuin ammatillinen peruskouluttautuminen. Arvokasta on myös aikuisopiskelijan kyky arvioida omaa osaamistaan ja kehittymistarpeitaan sekä koulutuksen laatua. Tämän vuoksi oppimispäiväkirjat antavat muun opiskelijoiden ja opetuksen järjestäjän välisen vuorovaikutuksen rinnalla palautetta ja ovat osa opetuksen ja laadun kehittämistä.
 
Suunnittelijat Anu Piirainen ja Sisko Tamminen